Volkswagenin päästöskandaaali alkaa jo unohtua eikä se enää tuota isoja otsikoita mihinkään mediaan. VW sai leiman joka näyttää jo kuluneen pois vaikka olikin kyse vakavasta päästömittaustulosten väärentämisestä. Muut automerkit ovat pääasiassa olleet hiljaa koko skandaalista olettaen, ettei se niitä koske. Eikä koskenutkaan, vaikka muutkin automerkit toimivat kuten VW. Päästömittauksissa todetut päästöt eivät vastanneet normaaliajon aikaisia päästöjä. 

Kyse olikin koko autoteollisuuden suhtautumisesta autojen ja autoilun aiheuttamiin päästöihin. Tarkoitus oli markkinoida ainakin diesel-autoja vähäpäästöisinä tai lähes päästöttöminä vapaiden miesten (vähän naistenkin) kulkuneuvoina. 

​

Lainsäädännön perusteella olisi autoilun päästöjen pitänyt vähentyä viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Toisin on kuitenkin käynyt varsinkin typen oksidien päästöjen osalta.




www.theicct.org/sites/default/files/ICCT_PEMS-study_diesel-cars_2014_factsheet_EN.pdf

Luonnonnkiviainesten otto, kotitarvekäyttöä lukuunottamata, edellyttä maa-aineslain ja -asetuksen sekä ympäristönsuojelulain mukaisia lupamenettelyitä. Suuret, merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavat hankkeet edellyttävät lisäksi YVA-menttelyä ennen varsinaista luvan käsittelyä. Vesilupa tarvitaan jos maa-ainesten otosta aiheutuu pohjavesi- tai vesistövaikutuksia.

Suomessa soraa, hiekkaa ja muita kiviaineksia käytetään tie- ja muuhun rakentamiseen vuosittain noin 90-120 miljoonaa tonnia, mikä tarkoittaa 17-20 tonnia askukasta kohden. 

Tilanne Kanta-Hämeessä

Salpauselän harjumuodostelmien ja sen reunaosien sisältämät soravarat ovat määräältäään ehkä eniten käytetty uusiutumaton luonnonvaramme. Harjut, kuten myös harjualueille sijoittuvat sorakuopat ovat hyvin näkyvä osa Kanta-Hämäläistä maisemaa. Täällä myös tiedetään tai ainakin siedetään soranottoalueiden toiminnasta asumiselle aiheutuvat häiriöt: raskasta liikennettä, melua, pölyä. 

Kanta-Hämeen osuus koko sora- ja kiviainesmäärästä on noin 2,1-2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Määrät ovat suuria, vaikka asukasta kohden laskettaessa kyse on noin kahdesta kuormasta vuoden aikana.  Yhden kasettiyhdistelmän kantavuus on noin 37-40 tonnia ja kahden miljoonan tonnin kuljettamiseen tarvitaan noin 54 000 kuormaa.

Tilanne Hausjärvellä

Hausjärveltä, Lopelta ja Kärkölästä otetaan vuosittain noin 1,5-3,5 milljoonaa tonnia kiviaineksia Uudenmaan alueen tarpeisiin. Oma sora- ja kiviainesten käyttö samalta ajalta on noin 100 tuhatta tonnia.
Vuosina 2006-2011 Hausjärveltä kaivettiin yhteensä noin 1,45 miljoonaa tonnia harjukiviaineksia.

Alla olevassa kuvassa on estitetty keskimääräistet kiviainesten ottomäärät Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa vuosina 2006-2011.

Harjukiviaineksia korvaavat materiaalit

Harjukiviaineksia korvaavat materiaaleja ovat mm. ylijäämämaat, pilaantuneet maat, vanhat maarakenteet, sekä asfaltti-, betoni- ja tiilimurskeet. Lisäksi korvaavina aineksina voidaan käyttää tuhkia, kuonia, lasia sekä autonrenkaita.

Hämeen ELY-keskus on tehnyt hyvän selvityken korvaaavien materiaalien käytön esteistä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla. Yksi este tai ainakin hidaste on korvaavien materialien käyttöön liittyvien lupahakemusten käsittelylyyn kuluva aika.

Harjukiviaineksia korvaavien materiaalien käytön esteet
Kaikki edellä mainitut luvut perustuvat tähän selvitykseen.