Hallinto on paperia

Ympärisölupahakemuksen tekemiseen ei riitä pelkkä lomakkeen täyttö. Hakemuksen liitteeksi on kirjoitettava tarkka kuvaus toiminnasta, jolle lupaa on hakemassa. Lisäksi on kuvattava ja selvitettävä ympäristövaikutukset ja monta muuta asiakokonaisuutta eli tuotanto, prosessit,   energiankäyttö, päästöt, melu, haju, liikenne, jätteet sekä sijaintipaikan olosuhteet, naapurit ja kaavoitustilanne. Lähes aina nämä hakemukseen tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat tekee alan osaava konsultti. Hakemuslomakkeesta ja sen liitteistä muodostuu helposti 50-100 sivua tekstiä plus muutama rakenne- tai prosessikuva (dwg), jotka paperilla ovat kokoluokkaa A3-A0 ja joiden taittelu kansioon sopivaksi origamiksi on oma taiteen lajinsa, jonka vain insinööri tai insinöörin sihteeri hallitsee.

Kun kaikki tarvittavat selvitykset on saatu kokoon, yleensä tiedostoiksi tietokoneelle, on aika tulostaa täytetty lomake, allekirjoittaa se ja tulostaa kaikki edellä mainitut liitteet ja selvitykset siistiksi kansioksi.
Hakemus toimitetaan aluehallintovirastoon neljänä, kuutena tai kahdeksana identtisenä kappaleena. Nämä kansiot aluehallintovirasto puolestaan jakaa tahoille, jotka antavat lausuntoja lupahakemuksesta. Näitä tahoja ovat mm. kunnat, joiden lautakunnissa hakemus käy arvioitavana. Aluehallintoviraston arkistoon ja lupaa käsittelevälle virkamiehelle menee vielä yksi kansio kummallekkin. Kaikki paperisena.
Lisäksi hakemus lähetettään myös sähköpostitse hakemusta käsittelevälle virkamiehelle. Tämän jälkeen aluehallintovirasto laittaa nettiin ja ja paikallislehtiin kuulutusilmoituksen lupahakemuksen nähtävillä olosta.

Rakennuslupahakemuksen voi jo useassa kaupungissa ja kunnassa tehdä sähköisesti, mutta muuten paperikulttuuri elää ja voi hyvin. Paperipinot täyttävät edelleen kunnanvaltuutettujen ja lautakuntien jäsenten salkkuja, vaikka paljon on dokumentteja jo tietokoneellakin.
Sähköisten palvelujen yleistyminen on hidasta, mutta kuitenkin varmaaa. Hallinnossakin eletään muutokseen aikaa. Toivottavasti.