Timo Kantola
  • Etusivu
  • 1. Nettiä ikä kaikki
  • 2. Ympäristö
  • 3. Energia
  • 4. Kemia
  • 5. Paikallinen
  • 6. Omakotitalo

Turpeessa on enegiaa

12/7/2014

2 Comments

 
Turvetta on Suomen soissa paljon ja teknisesti hyötykäyttökelpoista siitä on noin 30 miljardia kuutiometriä. Hyöytykäyttökelpoisuus tarkoittaa että suolla on riittävästi pinta-alaa ja turvekerrosta niin paksusti, että turve on mahdollista ottaa suosta energiantuotantoon. (virallsita määritelmää en tiedä).

Suomen turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh mikä vastaa 1,1 miljardin öljytonnin energiaa. (GTK Suomen turvevarat 2000) 

Turpeessa on siis paljon energiaa, mutta kannattaako turvesuot muuttaa energiaksi?

Turvetta kannattaa käyttää energiana koska
  • Turve on kotimaista ja korvaa siten ulkomaita tuotavaa öljyä tai hiiltä
  • Turve parantaa Suomen energiaomavaraisuutta
  • Turvevarat ovat suuret
  • Turvevarat ovat lähellä
  • Turpeennosto työlistää paikallisesti 
  • Turve on hyvää polttoainetta
  • Turvetta voidaan käyttää metsäbiomassan tukipolttoaineena
  • Turve sopii sähkön ja lämmön yhteistuotantoon
  • Entisestä turpeennostoalueesta muodostuu kosteikkoalue tai siitä voidaan (?) tehdä peltoa se voidaan metsittää ja ainakin periaatteesa alue voi soistua uudelleen
  • Turve uusiutuu hitaasti (sitä muodostuu soilla)
  • Turvesuo tuottaa 20 vuoden aikana 10 miljoonaa euroa plus verot. Suon osto suojeluun maksaa valtiolle 2000 €/ha. (Polte 3/2014, Jukka Nissinen)


Turvetta ei kannata käyttää energiana koska
  • Turpeennosto tuhoaa suon ekosysteemin
  • Turve ei ole uusiutuvaa (uusiutuu hitaasti)
  • Turpeen kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret
  • Turpeennosto pilaa vesistöjä (ellei vesiä käsitellä)
  • Haitat ovat pitkälllä aikavälillä hyötyjä suuremmat

Yllä olevat plussat ja miinukset eivät ole saman arvoisia. Plussat ovat kuitenkin kansantaloudellisesti merkittäviä ja miinuksia voidaan minimoida.

Vapo on suuri turpeen tuottaja. Vapo on ryhtynyt toimenpiteisiin turvetuotannon vesistövaikutusten rajoittamiseen ja tarkempaan seurantaan. Toimenpiteet ovat Vapon mielestä niin merkittäviä, että voidaan puhua ympäritövastuu tiikerinloikasta

Mitä Vapo on tehnyt?

  1. Vapo on sitoutunut rakentamaan kaikille turvetuotannossa oleville tuotanto-alueille parhaan käyttökelpoisen vesienkäsittelytekniikan (BAT) mukaiset vesienkäsittelyjärjestelmät vuoden 2014 loppuun mennessä.
  2. Viranomaisvalvonnan lisäksi Vapon kaikkien turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyjärjestelmät tarkastetaan tuotantokaudella vähintään kahden viikon välein. Henkilöstöä ja urakoitsijoita koulutetaan jatkuvasti, jotta jokaisella turvetuotantoon osallistuvalla henkilöllä on tarvittavat tiedot ja taidot yhtiön edellyttämästä ympäristövastuusta.
  3. Vapo julkistaa verkkosivuillaan kaikkien tuotantoalueiden vastuuhenkilöt sekä riippumattomien konsulttitoimistojen viranomaisille laatimat päästö- ja vesistötarkkailuraportit.
  4. Vapo lisää jatkuvatoimisten mittareiden käyttöä kuormituksen monitoroinnissa ja julkistaa tulokset verkossa.
  5. Vapo tuottaa turvetta vain luonnontilaltaan muuttuneilla, pääasiassa metsäojitetuilla turvemailla. Vapo ei hae ympäristölupia soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön strategian mukaisille 4 ja 5 luokkien soille.
  6. Vapo jatkaa aktiivisesti omistuksessaan olevien, merkittäviä luonnonarvoja sisältävien soiden vaihtoja ojitettuihin turvemaihin tai pyrkii myymään niitä suojelutarkoituksiin.
  7. Vapo sitoutuu siihen, että vuodesta 2016 lähtien uusien turvetuotantoalueiden kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman alueen vesistökuormitus lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Mikäli lähtötilanteen kuormitus ylittyy, puhdistetaan muusta maankäytöstä tulevia vesiä samalla vesistöalueella.
  8. Kaikki Vapon turvetuotantoalueet ovat tuotantokaudella päästötarkkailussa ja puolet tuotantoalueista ympärivuotisessa päästötarkkailussa. Mittaamisen lisääminen toteutetaan suunnitelmallisesti vaiheittain.
  9. Vapon omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat aktiivisessa jälkikäytössä viimeistään kahden vuoden kuluessa tuotannon päättymisestä. Seuraavia maankäyttömuotoja ovat metsittäminen, peltoviljely, erityyppisten kosteikkojen kuten lintujärvien perustaminen sekä uudelleensoistaminen. Jo aiemmin tuotannosta poistuneet alueet siirretään seuraavaan maankäyttömuotoon vuoden 2015 loppuun mennessä. 

Vaikuttava lista toimenpiteista ja tavoitteista.

Turpeenpoltto kiellettävä vai sallittava?

Jos turvesuon vedet käsitellään hyvin, herkkiä ja arvokkaita suoalueita ei käytetä sekä turve korvaa merkittävästi fossiilisen energian tuontia, turve-energian tuotantoa ei mielestäni ole syytä kieltää. 

Vai onko syytä kieltää?












2 Comments

    Timo

    Omakotiasukas, kemisti, ympäristöammattilainen

    Arkisto

    December 2014

    Aiheet

    All

    RSS Feed