Kasvava kaupunki tuo mukanaan lisää autoja Helsinkiin. Onko joku raja, minkä verran autoja tänne sopii ja on hyvä? Entä asukkaita?
Onko Helsingissä jo aivan liikaa autoja?
Liikennejärjestelyt ovat asukasmäärän kasvaessa iso haaste tulevaisuudessa, ehkä isompikin.
Autojen sähköistyminen ei autoja vähennä, Kruunusilta vähentää ajotarvetta ainakin paikallisesti samoin kuin metro. Kun tilaan netistä huonekaluja tai vaikka ruokaa, ne tuodaan autolla kotiin. Lisääkö sekin autoilua?
Jospa autoja onkin juuri sopiva määrä, sopiva kaikille tarvitsijoille ja muutamalle muulle. Helsinkiin vielä sopiva ja mahtuva.
Autollista on Helsigissä suhteellisesti vähemmän kuin muualla Suomessa. Henkilöautoja Helsingissä oli vuonna 2019 rekisterissä yhteensä 272 000, joista liiken-nekäytössä 215 000. Toisin kun muualla, Helsingissä au-tottomat asuntokannan ovat enemmistönä eli suurin osa Helsinkiläisistä ei omista eikä tarvitse autoa asuessaan täällä.
Asuessani muualla Suomessa, auto oli käytännössä välttämätön asui sitten kaupungissa tai maaseudulla. Esimerkiksi asuessamme Ryttylässä, maaseututaajamas-sa meillä oli kaksi autoa. Muutettuani Ryttylästä Helsin-kiin (Etu-Töölö) oli minulla auto vielä noin kolmen kuu-kauden ajan. Totesin tuona aikana, että pärjään Helsin-gissä ilman autoakin, ainakin asuessani kantakau-pungin alueella, lähellä metro ja rautatieasemaa sekä muuta julkista liikenteen pysäkkejä. Auton voi vuokrata kun sitä tarvitsee. Auton vuokraus tulee halvemmaksikin kun au-ton omistaminen ja käyttö.
Auto on ainakin mainonnassa vapautta symboloiva kulku-neuvo. Etsiessään tälle symbolille Helsingissä parkki-paikkaa, saattaa se tuntua ja onkin jotain muuta kuin vapautta. Jotkut kokevat, että parkkipaikka maksaa aina liikaa, mutta joku muu sen paikan kuitenkin maksaa eikä se hinta ole ihan pieni. Auto symboloi vapautta niin kauan kun ei tarvitse pysäköintipaikkaa kaupungissa. Miitä pyörä, sähkö-potkulauta tai vaikka kävely symboloivat? Aika vapaita nekin, mutta ilman symboleja.
Suomessa on auto neljässä viidestä taloudesta, Helsin-gissä reilusti vähemmän. Julkisen liikenteen parantamisen ja pyöräliikenteen sujuvoittaminen koetaan monien autoilevien mielestä rajoittavan ja varsinkin kalliina. Näin vaikka ne helpottavat liikkumista myös autolla kun suurempi osa jättää auton kotiin. Autoliikennettä ne hankaloittavat rakennusaikana eivätkä silloinkaan sitä estä. Autoillessani Helsingissä koin sen helpommaksi kuin etukäteen ajattelin. Autoiluhan oli Helsingissä aina ja enenemässä määrin hankalaa, ainakin netin ja mielipidekirjoitusten mukaan.
Onko Helsingissä jo aivan liikaa autoja?
Liikennejärjestelyt ovat asukasmäärän kasvaessa iso haaste tulevaisuudessa, ehkä isompikin.
Autojen sähköistyminen ei autoja vähennä, Kruunusilta vähentää ajotarvetta ainakin paikallisesti samoin kuin metro. Kun tilaan netistä huonekaluja tai vaikka ruokaa, ne tuodaan autolla kotiin. Lisääkö sekin autoilua?
Jospa autoja onkin juuri sopiva määrä, sopiva kaikille tarvitsijoille ja muutamalle muulle. Helsinkiin vielä sopiva ja mahtuva.
Autollista on Helsigissä suhteellisesti vähemmän kuin muualla Suomessa. Henkilöautoja Helsingissä oli vuonna 2019 rekisterissä yhteensä 272 000, joista liiken-nekäytössä 215 000. Toisin kun muualla, Helsingissä au-tottomat asuntokannan ovat enemmistönä eli suurin osa Helsinkiläisistä ei omista eikä tarvitse autoa asuessaan täällä.
Asuessani muualla Suomessa, auto oli käytännössä välttämätön asui sitten kaupungissa tai maaseudulla. Esimerkiksi asuessamme Ryttylässä, maaseututaajamas-sa meillä oli kaksi autoa. Muutettuani Ryttylästä Helsin-kiin (Etu-Töölö) oli minulla auto vielä noin kolmen kuu-kauden ajan. Totesin tuona aikana, että pärjään Helsin-gissä ilman autoakin, ainakin asuessani kantakau-pungin alueella, lähellä metro ja rautatieasemaa sekä muuta julkista liikenteen pysäkkejä. Auton voi vuokrata kun sitä tarvitsee. Auton vuokraus tulee halvemmaksikin kun au-ton omistaminen ja käyttö.
Auto on ainakin mainonnassa vapautta symboloiva kulku-neuvo. Etsiessään tälle symbolille Helsingissä parkki-paikkaa, saattaa se tuntua ja onkin jotain muuta kuin vapautta. Jotkut kokevat, että parkkipaikka maksaa aina liikaa, mutta joku muu sen paikan kuitenkin maksaa eikä se hinta ole ihan pieni. Auto symboloi vapautta niin kauan kun ei tarvitse pysäköintipaikkaa kaupungissa. Miitä pyörä, sähkö-potkulauta tai vaikka kävely symboloivat? Aika vapaita nekin, mutta ilman symboleja.
Suomessa on auto neljässä viidestä taloudesta, Helsin-gissä reilusti vähemmän. Julkisen liikenteen parantamisen ja pyöräliikenteen sujuvoittaminen koetaan monien autoilevien mielestä rajoittavan ja varsinkin kalliina. Näin vaikka ne helpottavat liikkumista myös autolla kun suurempi osa jättää auton kotiin. Autoliikennettä ne hankaloittavat rakennusaikana eivätkä silloinkaan sitä estä. Autoillessani Helsingissä koin sen helpommaksi kuin etukäteen ajattelin. Autoiluhan oli Helsingissä aina ja enenemässä määrin hankalaa, ainakin netin ja mielipidekirjoitusten mukaan.
RSS Feed