Hallitus julkaisi 8.8.2012 kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen, jonka nimi on Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Selvitys ja sen sisältö olivat ennakoitavissa, mutta silti selvityksen julkistaminen hertätti rajujakin kommentteja ja kannanottoja. Oppositiopuolueet tyrmäsivät esityksen välittömästi, mutta myös osa hallituspuolueiden edustajista alkoi selitellä, ettei kuntauudistusta ihan näin rajussa muodossa tulisi edistää.
Mitä ehdotus sanoo Kanta-Hämeestä ja sen kunnista? Yhteen vaan ja yhdessä eteenpäin!
Mitä ehdotus sanoo Kanta-Hämeestä ja sen kunnista? Yhteen vaan ja yhdessä eteenpäin!
Kanta-Hämeen Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne tarkoittaa sitä, että alueelle muodostetaan seuraavat kolme kuntakonaisuutta:
suunnaksi joko Salon tai Forssan. Yhdyskuntarakenteen perusteella Ypäjän kunnan ns. asemaseudulla olisi mahdollisuus valita Forssan sijasta selvityssuunnakseenmyös Loimaan.
Selvitys esitellään tarkemmin Forssassa 8.3.2012 järjestettävässä tilaisuudessa. Tarkempaa aikataulue ei tilaisuudelle vielä ole julkaistu, mutta sen ohjelma ilmestyy Valtionvarainminsteriön nettisivuille helmikuun aikana. Tilaisuus näytetään suorana lähetyksenä verkossa sivulla www.kuntauudistus.fi . Kannatta seurata ja osallistua keskusteluun vaikka Facebookissa ja Twitterissä. Ensimmäinen kuntauudistuksen aluekierroksen tilaisuus järjestetään Pohjois-Karjalassa 14.2.2012klo 12-16:30 Joensuussa
Ryttylän osalta selvitys toteaa seuraavaa:
(ensimmäinen lause on kummallinen :))
Pinta-alaltaan pienestä koostaan huolimatta Riihimäen keskustaajama mahtuu nykyisten kuntarajojen sisälle. Toiminnallisesti Riihimäkeen kytkeytyvät kuitenkin tiiviisti kaupungin lähitaajamat Hikiä ja Ryttylä Hausjärvellä sekä Launonen Lopella. Muita merkittäviä
Riihimäkeen toiminnallisesti suuntautuvia taajamia ovat Hausjärven Oitti, Janakkalan Tervakoski ja Lopen kirkonkylä.
Hyvin on kylätaajamat lueteltu. Kuntauudistuksen tarve tulee mielestäni hyvin esille seuraavissa kuntien talouden nykytilaa kuvaavissa lauseissa:
Suhteellinen velkaantuneisuus ylitti 50 % Hattulassa, Hausjärvellä, Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Lopella. Kaikkien niiden liikkumavara velkaantumisen suhteen on selvästi heikentynyt, poikkeuksena Riihimäki, jossa liikkumavara oli erittäin huono. Suhteellinenvelkaantuneisuus oli siellä 72,8 % joka on maakunnan korkein.
Jotain on siis pakko tehdä, mutta kuntien yhdistyminen voi olla vain osa ratkaisua. Miten terveydenhoito, koulutus, vanhusten hoito, kirjastotoimi yms. järjestetään kun ollaan samassa kunnassa? Jääkö asiaa pohtimaan neljä muutosjohtajaa vai joukko päättäväisiä kuntapoliitikoita ja -virkamiehiä? Miten käy pienten kuntataajamien Ryttylän, Tervakosken, Oitin?
Alla selvityksen Kanta-Hämettä koskeva osuus kokonaisuudessaan:
- Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala
- Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi
- Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä
suunnaksi joko Salon tai Forssan. Yhdyskuntarakenteen perusteella Ypäjän kunnan ns. asemaseudulla olisi mahdollisuus valita Forssan sijasta selvityssuunnakseenmyös Loimaan.
Selvitys esitellään tarkemmin Forssassa 8.3.2012 järjestettävässä tilaisuudessa. Tarkempaa aikataulue ei tilaisuudelle vielä ole julkaistu, mutta sen ohjelma ilmestyy Valtionvarainminsteriön nettisivuille helmikuun aikana. Tilaisuus näytetään suorana lähetyksenä verkossa sivulla www.kuntauudistus.fi . Kannatta seurata ja osallistua keskusteluun vaikka Facebookissa ja Twitterissä. Ensimmäinen kuntauudistuksen aluekierroksen tilaisuus järjestetään Pohjois-Karjalassa 14.2.2012klo 12-16:30 Joensuussa
Ryttylän osalta selvitys toteaa seuraavaa:
(ensimmäinen lause on kummallinen :))
Pinta-alaltaan pienestä koostaan huolimatta Riihimäen keskustaajama mahtuu nykyisten kuntarajojen sisälle. Toiminnallisesti Riihimäkeen kytkeytyvät kuitenkin tiiviisti kaupungin lähitaajamat Hikiä ja Ryttylä Hausjärvellä sekä Launonen Lopella. Muita merkittäviä
Riihimäkeen toiminnallisesti suuntautuvia taajamia ovat Hausjärven Oitti, Janakkalan Tervakoski ja Lopen kirkonkylä.
Hyvin on kylätaajamat lueteltu. Kuntauudistuksen tarve tulee mielestäni hyvin esille seuraavissa kuntien talouden nykytilaa kuvaavissa lauseissa:
Suhteellinen velkaantuneisuus ylitti 50 % Hattulassa, Hausjärvellä, Hämeenlinnassa, Janakkalassa ja Lopella. Kaikkien niiden liikkumavara velkaantumisen suhteen on selvästi heikentynyt, poikkeuksena Riihimäki, jossa liikkumavara oli erittäin huono. Suhteellinenvelkaantuneisuus oli siellä 72,8 % joka on maakunnan korkein.
Jotain on siis pakko tehdä, mutta kuntien yhdistyminen voi olla vain osa ratkaisua. Miten terveydenhoito, koulutus, vanhusten hoito, kirjastotoimi yms. järjestetään kun ollaan samassa kunnassa? Jääkö asiaa pohtimaan neljä muutosjohtajaa vai joukko päättäväisiä kuntapoliitikoita ja -virkamiehiä? Miten käy pienten kuntataajamien Ryttylän, Tervakosken, Oitin?
Alla selvityksen Kanta-Hämettä koskeva osuus kokonaisuudessaan:
RSS Feed