Timo Kantola
  • Etusivu
  • 1. Nettiä ikä kaikki
  • 2. Ympäristö
  • 3. Energia
  • 4. Kemia
  • 5. Paikallinen
  • 6. Omakotitalo

Aurinkoenergiaa

3/26/2012

14 Comments

 
Taloni pysyy lämpimänä maalämpumpun tuottamalla lämmöllä. Lämpö jakautuu tasaisesti koko taloon vesikiertoisen lattilämmityksen kautta. Sama ratkaisu on varmasti monessa muussakin ja vielä useammassa omakotitalossa maalämmön suosion edelleen kasvaessa. Maalämpöpumppu siirtää auringon maahan lataamaa lämpöä asuntoon ja siten myös maalämpö aurinkolämpöä vaikka se ainakin talviaikkaan tuntuu hieman oudolta.

Huomasin eilen aurinkoenergiaan liittyvän blogin ja päätin tutustua tarkemmin blogissa mainittuun uuteen tuotteeseen, joka sopii myös omakotitaloon asennettavaksi.

Kyseinen tuote on Solixi ja siitä kirjoittanut blogi löytyy täältä.   Sieltä löytyvät myös ensimmäiset kriittiset, mutta ehkä harkitsemattomat kommentit.
Solixin idea on yksinkertainen: Kerätään peileillä paljon paistetta varsinaiselle aurinkokeräimelle tai -panelille. Peilit seuraavat auringon liikettä.
Picture
Kuvasta näkyy, että Solixin ratkaisu on hyvin näkyvä. Jopa niin näkyvä, että arvelisin paikallisen rakennustarkastajan esittävän joitakin vaatimuksia naapureiden kuulemisineen ja lupahakemuksineen. Kaavoitetulla alueella kun kattokaltevuus ja katteen värikin on kaavamääräyksissä säädetty.

Entä kun myrsky yllättää?

Silloin Solixi laittaa peilit suppuun, jotta tuuli ei liian suurella voimalla niitä vääntele. Entä kattorakenteet? Niitä pitänee hieman vahvistaa samaan tapaan kuin lumiesteiden kohdalta. Ukkossuojaus kannattaa myös tarkistaa.

Talvella on lunta?

Lumi ja jää voivat aiheuttaa ongelmia, joten talviaikaan rakennelman kuntoa on syytä seurata ja poistaa rekenteita mahdollisesti painava lumi ja jää.

Kannattaako?

Pelkät peilit ja keräin eivät paljoa lämpöä tuota. Jotta energian talteenotto onnistuu, on energia siirrettävä käyttöpaikkaan eli tässä tapauksessa lämminvesivaraajaan. Mitä toimituspaketti sisältää? 


Solixin omien laskelmien, joita en kyseenalaista, mukaan peileillä ladattu keräin tuottaa vuoden aikana merkittäviä määriä energaa maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana. Periaatteessa yli 30% energian tarpeesta. Mutta eniten silloin kun sitä vähiten tarvitaan eli keskellä kesää. Kesällä energiaa tarvitaan lähinnä vain käyttöveden lämmittämiseen. Jos Solixin varustaa aurinkokennolla voi kesävirralla ladata akkuja tai käyttää pakastinta ja ilmastointia. 


Hankintahintaan on tarjolla ensimmäisille tilaajille reilut 10- 30% alennukset. Hinnasto. Hinnastoa lukiessa kannattaa muistaa, että laitteiston lisäksi pitää tehdä hankintoja ja asennuksia vähintään yhtä suurella summalla. Kokonaiskustannus jäänee kuitenkin alle 10 000 euron.


Takaisinmaksuaikoja kannattaa laskea, mutta laskelmien osuvuuteen vaikuttaa suuresti sähkön hinnan kehittyminen lähivuosina. Kaikesta huolimatta näkisin ratkaisun ihan hyväksi lisäenergian tuottajaksi omakotialoon. Ehkä omaankin taloon,mutta ei ehkä vielä tänä kesänä.

 
14 Comments
Jyri Jaakkola link
3/29/2012 05:10:18 pm

Kiitos Timolle hyvästä artikkelista!
Tutustuminen kannattanee aloittaa osoitteesta solixi.com.
Sivuilla on aika paljon juttua, ehkä vähän liikaakin, jotan kommentoin hieman Timon esiin tuomia yksityiskohtia alle copy-paste menetelmällä.

Reply
Jyri link
3/29/2012 05:12:14 pm

Timolla on maalämpö, siitä:
Miten Solixi eroaa maalämpöjärjestelmästä? Ovatko ne vaihtoehtoja?
Solixi ei käytä verkkosähköä jota maalämpöjärjestelmät (ja kaikki lämpöpumput) kuluttavat. Ero käyttökustannuksissa on tuntuva varsinkin pitemmällä aikavälillä, riippuen tietenkin sähkön hinnoittelusta ja hintapiikeistä talvisin.
Yleensä Solixi (kuten kaikki keskittävät keräimet) tuottaa korkeita lämpötiloja (vesi kuumenee lähes kiehuvaksi) joita voidaan käyttää (vesivaraajan ja vedensekoittajan kautta) suoraan kaikessa lämmityksessä. Maalämpöjärjestelmän maaliuoksen lämpötila on liian matala (usein vain 0-5°C) jotta sitä voitaisiin käyttää suoraan. Lämpötilan nostamiseen tarvitaan pumppuja, lauhduttimia yms. sähköä kuluttavaa tekniikkaa. Paras hyötysuhde sähkön kulutuksen suhteen (joka Solixilla on siis 100%) saadaan alhaisilla lämmönjakojärjestelmillä (esim. lattialämmitys tarvitsee vain n. 30°C lämmön).
Aurinko ei tietenkään vaikuta lämmön tuotantoon, joten maalämpö voidaan mitoittaa päälämpöjärjestelmäksi kaikkiin talven olosuhteisiin (kun sähköä saadaan). Vesivaraajan mitoitus vastaavasti kaikkiin olosuhteisiin riittäväksi (tasaamaan Solixin vuodenajoittain vaihtelevaa tehoa) ei ole järkevää mm. lämpöhäviöiden takia, vaan jokin varalämmitys (varaava takka/uuni, sähkö, ilmalämpöpumppu tms.) tarvitaan.
Koska maalämpö ja Solixi ovat "sopivasti erilaisia vesivaraajan lämmittäjiä" ne voivat täydentää toisiaan. Jos Solixin tuottamaa kesän ylimääräistä lämpöä voidaan varastoida syvälle maahan (jossa se säilyy pitkään, mm. routa vaikuttaa lämpötiloihin vain parin metrin syvyyteen) maalämpöjärjestelmällä, eikä varastoitua lämpöä paljon käytetä syksyisin ja keväisin (Solixin energiaa käytetään ensisijaisena), maalämpöjärjestelmä voidaan mitoittaa pienemmäksi. Sen sähkönkulutus pienenee ja hyötysuhde paranee myös talven paukkupakkasilla kun maaliuoksen lämpötila on korkeampi.
Hintoja ja tehoja kannattaa vertailla. Ks. laske.

Reply
Jyri Jaakkola link
3/29/2012 05:12:34 pm

Timolla on maalämpö, siitä:
Miten Solixi eroaa maalämpöjärjestelmästä? Ovatko ne vaihtoehtoja?
Solixi ei käytä verkkosähköä jota maalämpöjärjestelmät (ja kaikki lämpöpumput) kuluttavat. Ero käyttökustannuksissa on tuntuva varsinkin pitemmällä aikavälillä, riippuen tietenkin sähkön hinnoittelusta ja hintapiikeistä talvisin.
Yleensä Solixi (kuten kaikki keskittävät keräimet) tuottaa korkeita lämpötiloja (vesi kuumenee lähes kiehuvaksi) joita voidaan käyttää (vesivaraajan ja vedensekoittajan kautta) suoraan kaikessa lämmityksessä. Maalämpöjärjestelmän maaliuoksen lämpötila on liian matala (usein vain 0-5°C) jotta sitä voitaisiin käyttää suoraan. Lämpötilan nostamiseen tarvitaan pumppuja, lauhduttimia yms. sähköä kuluttavaa tekniikkaa. Paras hyötysuhde sähkön kulutuksen suhteen (joka Solixilla on siis 100%) saadaan alhaisilla lämmönjakojärjestelmillä (esim. lattialämmitys tarvitsee vain n. 30°C lämmön).
Aurinko ei tietenkään vaikuta lämmön tuotantoon, joten maalämpö voidaan mitoittaa päälämpöjärjestelmäksi kaikkiin talven olosuhteisiin (kun sähköä saadaan). Vesivaraajan mitoitus vastaavasti kaikkiin olosuhteisiin riittäväksi (tasaamaan Solixin vuodenajoittain vaihtelevaa tehoa) ei ole järkevää mm. lämpöhäviöiden takia, vaan jokin varalämmitys (varaava takka/uuni, sähkö, ilmalämpöpumppu tms.) tarvitaan.
Koska maalämpö ja Solixi ovat "sopivasti erilaisia vesivaraajan lämmittäjiä" ne voivat täydentää toisiaan. Jos Solixin tuottamaa kesän ylimääräistä lämpöä voidaan varastoida syvälle maahan (jossa se säilyy pitkään, mm. routa vaikuttaa lämpötiloihin vain parin metrin syvyyteen) maalämpöjärjestelmällä, eikä varastoitua lämpöä paljon käytetä syksyisin ja keväisin (Solixin energiaa käytetään ensisijaisena), maalämpöjärjestelmä voidaan mitoittaa pienemmäksi. Sen sähkönkulutus pienenee ja hyötysuhde paranee myös talven paukkupakkasilla kun maaliuoksen lämpötila on korkeampi.
Hintoja ja tehoja kannattaa vertailla. Ks. laske.

Reply
Jyri Jaakkola link
3/29/2012 05:13:06 pm

Timolla on maalämpö, siitä:
Miten Solixi eroaa maalämpöjärjestelmästä? Ovatko ne vaihtoehtoja?
Solixi ei käytä verkkosähköä jota maalämpöjärjestelmät (ja kaikki lämpöpumput) kuluttavat. Ero käyttökustannuksissa on tuntuva varsinkin pitemmällä aikavälillä, riippuen tietenkin sähkön hinnoittelusta ja hintapiikeistä talvisin.
Yleensä Solixi (kuten kaikki keskittävät keräimet) tuottaa korkeita lämpötiloja (vesi kuumenee lähes kiehuvaksi) joita voidaan käyttää (vesivaraajan ja vedensekoittajan kautta) suoraan kaikessa lämmityksessä. Maalämpöjärjestelmän maaliuoksen lämpötila on liian matala (usein vain 0-5°C) jotta sitä voitaisiin käyttää suoraan. Lämpötilan nostamiseen tarvitaan pumppuja, lauhduttimia yms. sähköä kuluttavaa tekniikkaa. Paras hyötysuhde sähkön kulutuksen suhteen (joka Solixilla on siis 100%) saadaan alhaisilla lämmönjakojärjestelmillä (esim. lattialämmitys tarvitsee vain n. 30°C lämmön).
Aurinko ei tietenkään vaikuta lämmön tuotantoon, joten maalämpö voidaan mitoittaa päälämpöjärjestelmäksi kaikkiin talven olosuhteisiin (kun sähköä saadaan). Vesivaraajan mitoitus vastaavasti kaikkiin olosuhteisiin riittäväksi (tasaamaan Solixin vuodenajoittain vaihtelevaa tehoa) ei ole järkevää mm. lämpöhäviöiden takia, vaan jokin varalämmitys (varaava takka/uuni, sähkö, ilmalämpöpumppu tms.) tarvitaan.
Koska maalämpö ja Solixi ovat "sopivasti erilaisia vesivaraajan lämmittäjiä" ne voivat täydentää toisiaan. Jos Solixin tuottamaa kesän ylimääräistä lämpöä voidaan varastoida syvälle maahan (jossa se säilyy pitkään, mm. routa vaikuttaa lämpötiloihin vain parin metrin syvyyteen) maalämpöjärjestelmällä, eikä varastoitua lämpöä paljon käytetä syksyisin ja keväisin (Solixin energiaa käytetään ensisijaisena), maalämpöjärjestelmä voidaan mitoittaa pienemmäksi. Sen sähkönkulutus pienenee ja hyötysuhde paranee myös talven paukkupakkasilla kun maaliuoksen lämpötila on korkeampi.
Hintoja ja tehoja kannattaa vertailla. Ks. laske.

Reply
Jyri Jaakkola link
3/29/2012 05:14:17 pm

Timolla on maalämpö, siitä:
Miten Solixi eroaa maalämpöjärjestelmästä? Ovatko ne vaihtoehtoja?

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=45

Nyt tulee erroria kun yrittää kommentoida??

Reply
Jyri Jaakkola link
3/29/2012 05:16:06 pm

Sorry, tämähän valittaa turhaan eli tuli dubbeleita:

Jatketaan rakennusvasta:

Tarvitaanko rakennuslupa, riittääkö toimenpidelupa?
Solixi on uusi innovaatio eikä lupakäytäntöä vielä ole. Yleisellä tasolla kunnat suhtautuvat myönteisesti uusiutuvaan energiaan ja energian säästöön. Lupa-asiat on syytä tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta tapauskohtaisesti erityisesti kaupunkialueella.
Esimerkiksi Vantaan kaupungin rakennusjärjestys:
21 a § Vapautukset toimenpideluvan hakemisesta kaikilla tonteilla
Seuraavat toimenpiteet on vapautettu toimenpideluvan hakemisesta:
4) ilmalämpöpumpun, maalämpöpumpun ja aurinkokeräimen sijoittaminen
rakennukseen, rakennelmaan tai pihamaalle;
Myös naapureilta on hyvä saada suostumus, mielellään kirjallisesti. Se edistää myös luvan hakemista jos sellainen tarvitaan.

Reply
Jyri link
3/29/2012 05:19:22 pm

Painosta ja katon vahvikkeista:
Solixi1-mallissa on vain yksi painava keräin, rakennelma on siis suhteellisen kevyt, monta jalkaa ja tukeva. Jos katto ei kestä Solixia kannattaa sitä silti vahvistaa.

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=42

ja jos tykkää enemmän kuvista:

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=68

Reply
Jyri link
3/29/2012 05:23:02 pm

Ulkonäkö on vaikea asia. Havainnekuvien tekijä kysyi minulta "miten kuvaan Solixin kun sitä ei näe"? Siispä jouduimme kuvaamaan sen kulmista joissa kukaan ei ole, tekemään sen näkyväksi jne.

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=2

ulkonäkö myös vaihtelee:

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=64

ja ehkä voi myös verrata vaihtoehtoisiin energiamuotoihin:

Ulkonäöstä

Hiilivoimalat ja -vuoret, putkilinjat, öljysatamat, säiliöautot, hakkuuaukeat risukasoineen sekä korkeat tuulivoimalat tai sähköverkon voimalinjat ovat kaikille tuttuja näkyjä. Isokokoisina ne näkyvät jopa kymmenien kilometrien päähän, paikallisesti ne hallitsevat koko maisemaa.
Solixi on korkealla keskellä talon kattoa, alhaalta kadulta sitä useinkaan näe tai huomaa. Solixi koostuu talon kokoon suhteutettuna pienistä, suhteellisen siroista ja erillisistä osista.
Keräin ja peilit ovat levyn muotoisia, sivulta (idästä ja lännestä) katsoen lähes näkymättömiä, samoin taivaan sävyjä heijastavat peilit.

Reply
jyri jaakkola link
3/29/2012 05:30:07 pm

Hinnasta ja takaisinmaksuajasta:

Muutaman oman lämmitys- ja aurinkoluvun joutuu laskimeen syöttämään, niitä kun solixi ei voi tietää.
Sitten takaisinmaksuajan tai energian hinnan laskeminen, siis itselle omaan taloon, on helppoa:

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=30

Solixin hinta / tuotto = energian hinta

Reply
Jyri link
3/29/2012 05:33:43 pm

Talvesta ja lumenpoistosta. Solixin kohdalla lumitöihin tuskin joutuu:

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=25

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=26

Ehkä nämä "tarkennukset" riittävät tässä vaiheessa, toivon vilkasta keskustelua!

Reply
Jyri link
3/29/2012 05:36:23 pm

Paljonko pitää olla rakoa telineen ja katon välillä?
Tasakatolla vähintään 50 cm. Jos lunta kasaantuu katolle enemmän, eikä sitä poisteta, mielellään enemmän. Harjakatolla minimiväli voi olla pienempikin, kuitenkin vähintään 10 cm. Jyrkällä harjakatolla lumi ei kinostu niin voimakkaasti kuin tasaisemmalla katolla. Solixin peilien on päästävä kaikissa lumitilanteissa kääntymään vapaasti tai lunta on, varovaisuutta noudattaen, poistettava.

Reply
jyri link
3/29/2012 08:10:32 pm

Kokonaiskustannukset (Timo arveli jäävän alle 10.000 euron) riippuvat tietysti nykyisestä tai tulevasta lämmitysjärjestelmästä ja veden käytöstä yms.
Jos olemassa olevaan vesivaraajaan voi liittää aurinkokeräimet, lisäkustannuksia ei tule yhtään Solixin hinnan lisäksi, koska asennus yms. sisältyy hintaan. Kustannukset voivat hyvinkin jäädä alle 5000 euron + alv.(Solixi 1), alennuksesta riippuen. Tästä siis hinnastossa.

Reply
Timo Kantola link
3/30/2012 03:02:12 am

Kiitos hyvistä ja tarkentavista kommenteista.
Esittämäni kokonaiskustannusarvion laskeskelin mutu-periaatteella ilman laskinta tai excelöintiä. Kokonaiskustannus voi tosiaan olla esittämääni pienempi.


Kysäisin Hausjäven kunnan rakennustarkastajalta mitä lupia Solixin asentaminen taloni katolle vaatisi.

Vastaus:
"Hei!
Vähintään toimenpidelupa, mahdollisesti rakennuslupa jos ja kun kantavia rakenteita joudutaan vahvistamaan (tuulikuormat). Mahtaako moinen laite pysyä ehjänä myrskyssä?! Ei mielestäni sovellu kaavoitetulle pientaloalueelle.

Rakentavin terveisin
Matti Riihelä"

Ei kovinkaan raketava ollut vastaus. Tähystelin äsken oman ja naapuritalojen kattoja ja mielestäni Solixi ei niitä rumentaisi, mutta keräis ainakin aluksi paljon ihmetteleviä katseita ja kommentteja Solixin toimivuudesta ja kestävyydestä.

Laitteen uskottavuuden kannalta olis nyt hyvä olla esimerkki asennetusta ja toiminnassa olevasta laitteistosta.


Reply
Jyri Jaakkola Solixi.com
3/30/2012 09:24:20 pm

Solixin asennukset alkavat aikaisintaan vuoden päästä. Rakennustarkastajilla, kunnallispoliitikoilla yms. on vielä paljon aikaa miettiä mitä lupia ehkä tarvitaan. Ja mitä energiaa kunnassa suositaan.
Alussa tulee aina näitä heittoja "rakenteiden vahvistamisesta" ja "myrskyistä", mutta eiköhän nekin ajan mittaan siitä selkene - varsinkin kun vastaukset ovat solixi.commissa parin klikkauksen päässä.

Solixin protoja tehdään kesällä, ennakkotilauksen voi tehdä nyt.

http://www.solixi.fi/index.cfm?sivu=62

sivun vasemmassa laidassa on vastauksia näihin kysymyksiin.

Askel kerrallaan ja pikku hiljaa hyvä tulee.

Mutta Solixinkin kohdalla pätee sääntö: sitä saa mitä tilaa.

Reply



Leave a Reply.

    Timo

    Omakotiasukas, kemisti, ympäristöammattilainen

    Arkisto

    March 2012

    Aiheet

    All
    Energia
    Omakotitalo

    RSS Feed